tiistai 13. tammikuuta 2015

Euron tunti

Aikaa kun on käytettävissä runsaasti, niin usein tulee luettua uutisia ja ihmeteltyä tätä nykyistä maailmanmenoa. Helsingin uutiset kertoi pizzeriayrittäjästä, joka maksoi orjapalkkaa eräälle työntekijälleen. Palkan ollessa 1,6-3,3€/h pääsee orjaluokkaan ja ylittää uutiskynnyksen. Mietin, miksei kuntouttavasta työtoiminnasta, työkokeilusta, työvoimakoulutuksista sitten kukaan älähdä, kun silloin tekijä saa vain 9€/pv?
Viimeaikaisin tietoni bussilipun hinnasta oli 3€/suunta kaupungin sisällä (Turussa), joten tuosta kulukorvauksesta jää sitten 3€/pv ruokaan ja muuhun elämiseen. Tuolla summalla taitaa saada Hesburgerista ranskalaiset ja paneroidun sipulirenkaan? en ole varma, koska en muista milloin olisin tuolla käynyt syömässä... Aina ei harjoittelupaikoissa ole mahdollisuutta omien eväiden tuontiin tai ruuan valmistukseen saati mahdollisuutta tallustella sinne Hesburgeriin syömään, joten pahasti menee omasta pussista tuokin lisäkustannus.

Onneksi täällä ei olla vielä samassa tilanteessa kuin briteissä, jossa harjoittelupaikasta joutuu maksamaan tuhansia puntia ja suosituskirjeestä, useita satoja puntia. Realistina odotan tämän suuntauksen rantautuvan tännekin jonkin ajan kuluttua.

Moni mielellään tekisi vapaaehtoistyötä aikaa tappaakseen, mutta se(ja moni muu itsensä kehittäminen) on työttömältä kielletty. Keskisuomalainen kirjoitti:


Miten tulkitaan sääntö, jonka mukaan vapaaehtoistyö ei saa olla palkkatyön korvike? Jos esim. menet palkkatuettuna töihin järjestöön, tukikauden päätyttyä et voi jatkaa samalla toimenkuvalla vapaaehtoisena. Toinen rakenteellinen ongelman on se, että työtön ei saa tehdä vapaaehtoistyötä yrityksessä.


Sen verran innokkaasti työkkärin puolelta ohjataan näihin aktivointitoimiin, ettei ole pelkoa vapaaehtoisena yritykseen menemisestä. Heillä on erittäin hyvä työkalu suostutteluun, nimittäin tukien poisto. Valmiiksi jo tiukalla taloudelle elävän on lähes mahdotonta kieltätyä näistä aktivointitoimista. 

Itsellänikin näyttäisi olevan työllistymissuunnitelmassa edessä parin kuukauden päästä työkokeilu. Olen ollut 12 työpaikassa elämäni aikana ja ihmettelen kovasti sitä tarvetta lähteä kokeilemaan työntekoa. Suurempi tarve minulla olisi kokeilla minkälaista on kun saa palkkaa tekemästäni työstä.

Olen kahteen työvoimakoulutukseen osallistunut ja niihin kumpaankin kuului 4 kk:n työharjoittelu. Kovasti siinä tuli tehtyä työtä samalla tavalla kuin ne kaverit siinä vieressä, tosin sillä erotuksella, että he saivat palkkaa, kerryttivät eläkettä ja -lomia ja heillä oli firman puolesta toimiva työterveyshuolto. Minulla näihin ei ollut oikeutta. Työpaikkojen puolesta ei huomannut, olinko ilmaiseksi opettelemassa työntekoa, porukka otti omakseen, kuten kenet tahansa uuden työntekijän.

Olen törmännyt mielenkiintoisiin asenteisiin työhaastatteluissa, joissa minulle on kerrottu, ettei koulutukseen kuuluvaa työharjoitteluani voida lukea työkokemukseksi. En oleta kaikkien työnantajien ajattelevan näin, mutta jos edes pieni osa ajattelee, niin ketä oikein palvelee lähettää työtä vailla olevia tekijöitä harjoittelemaan työntekoa, jos siitä ei edes saa työkokemuspisteitä ansioluetteloonsa?

Marraskuun TEM-työllisyyskatsauksen mukaan näissä aktivointitoimien piirissä on jo 147 100 henkilöä(työnhakijoita reilu 591 000). Valtava joukko ihmisiä on oppimassa työelämän taitoja, saavuttamatta kuitenkaan sillä mitään sellaista, jonka voisivat ansioluetteloonsa laittaa. 

Miten vääristyneeksi muuttuu työmarkkinat kun tarjolle tulee ilmaisia tekijöitä, ei kukaan yrittäjä pysty kilpailemaan sellaisten kanssa, joilla työvoima ei kustanna mitään. Itseasiassa, se mitä moni ei tiedä on se, että työnantajat saavat 10€/pv näistä aktivointitoimiin kuuluvista tekijöistä.

En yllytä, enkä kannusta ilkivaltaan tai muuhun vahingolliseen toimintaan, mutta jollain tavalla täytyy viesti saada perille, ettei tällaiset työllistämistoimet ole hyväksyttäviä. Tarvitsemme työtä, jolla voi elättää itsensä ja perheensä, sen sijaan että ruokkisimme kasvottomien sijoittajien ahneutta ja tukisimme toimillamme heidän elämäntapaansa.

Ikäpolvelleni on hoettu mantraa tulevasta työvoimapulasta niin kauan kuin kykenen muistamaan. Tämän johdosta työnantajat tulevat suorastaan kilpailemaan siitä kuka saa parhaat työntekijät. Selvin indikaattori työvoimapulasta pitäisi mielestäni näkyä kyseisen alan palkkatasossa ja en tällä hetkellä osaa nimetä yhtään alaa, jolla olisi selvästi suuremmat palkat muihin vastaavan tason tehtäviin nähden. 
Joten se siitä, se juna tuli ja meni jo, ikäpolvemme jäi asemalle käpyjä keräämään.



7 kommenttia:

  1. Minä ajattelin hakea typo-koulutukseen, joka kestäisi n. puoli vuotta, josta työssäoppimista n. 2,5 kk. En tiedä vielä, että pääsenkö koulutukseen, enkä myöskään sitä, että jos pääsen, niin löytyykö sitä työssäoppimispaikkaa. Kokeillaanpa kuitenkin. Haihattelin vielä eilenkin hakevani erääseen toiseen koulutukseen, mutta minulla ei olisi siihen varaa, koska se järjestetään toisella paikkakunnalla. Annetaanpa sen siis olla.

    En oletakaan, että työllistyisin työssäoppimispaikkaan, vaikka kai sellainenkin mahdollisuus on. Aion hakea muita töitä ''harjoittellessani töitä'' ja kirjoittaa kylmän rauhallisesti työhakemuksiin, että olen töissä kyseisessä paikassa, harjoittelusta ja typo-koulutuksesta en pukahda mitään. Jos rekrytoijat tarkistavat asian, niin sitten tarkistavat, mutta mutta muuten minä jätän mainitsematta, ettei kyse ole palkkatyöstä.

    Olen sitä mieltä, että tällä koulutuksella ja työkokemuksella ei todellakaan tarvitsisi harjoitella mitään. Sitä paitsi joka ikiseen edelliseen työtehtävään minut on ensin perehdytetty, töitä on siis ensin harjoiteltu, mutta siitä on maksettu myös palkkaa. Mutta koskapa työllisyystilanne on mikä on, niin yritän kokeilla typo-koulutus väylää kohti palkkatöitä. Aion osallistua tasan yhteen koulutukseen ja jos se ei tuota tulosta, niin moiset höpötykset saavat minun puolestani olla.

    Onkohan se muuten niin, että typo-koulutuksen työharjoittelijasta ei makseta sitä 10e/pv työssäoppimisyritykseen, vaan se menee kouluttajaorganisaatiolle? Kuntouttavassa työtoiminnassa raha menee kyllä työnantajalle ja työnantaja ei saisi olla yritys. Ei saisi joo, näin sanoo laki kuntouttavasta työtoiminnasta, mutta tätä lakiahan rikotaan mennen tullen. Oletkin varmaan tuolta Saku Timosen blogista lukenut näistä väärinkäytöksistä. Karmeaa luettavaa. Tai vielä karmeampaa luettavaa on Töihinpotkijat-blogi, jossa kaksi Jyväskylän työllisyyspalveluiden työvalmentajaa rienaavat työttömiä.

    http://toihinpotkijat.wordpress.com/

    Jos joku ei ole vielä lukenut tuota Töihinpotkijoiden blogia, niin pieni varoituksen sana: sitä lukiessa voi tulla itkupotkuraivarit. Järkyttävää, että tuommoiset taulapäät ovat päässeet työvalmentajiksi.

    VastaaPoista
  2. Kävin lukaisemassa Töihinpotkijoiden blogia sieltä täältä. Pitäisiköhän nyt nauraa vai itkeä? En tiedä, ketä kirjoittajat ovat, mutta lyhyen lukunäytteen pohjalta tulee mieleen ainakin henkisesti keskenkasvuisiksi jääneet pojanklopit, joille kyynärpäätaktiikka ja amerikkalainen itsensä myyminen ovat avaimet onnistumiseen. Jutut eivät resonoineet tällaisessa keski-ikäisessä täti-ihmisessä sitten pätkääkään. En kyllä haluaisi näitä jamppoja asioitani hoitamaan. Mielestäni he käyttävät virkansa suomaa asemaa väärin. Asia on aivan sama, kuin jos lääkäri pilkkaisi potilaitaan tai kehitysvammaisten hoitaja hoidettaviaan. Mikä ero? Ei mikään. Vallan pitää aina olla läpinäkyvää suhteissa, joissa toinen osapuoli on selkeästi alisteisessa tai riippuvaisessa asemassa. Ihmettelen.

    VastaaPoista
  3. Olen kerran erehtynyt lukemaan kyseisten sankareiden blogia ja siinä kyllä kiteytyy aikamme henki ja suvaitsemattomuus. Toista kertaa ei tarvinne tuonne eksyä. Jos nuo henkilöt ovat oikeasti töissä auttaakseen työttömiä niin meidän tulevaisuus näyttää aika kehnolta. Ei sillä, ettäkö nykyisyyskään niin kovin ruusuista olisi...

    VastaaPoista
  4. Huomasin tuossa blogirinkiämme lukiessa, että sinua oli pyydetty mukaan Silminnäkijä-ohjelmaan. En tiedä, oletko ajatuksen täysin mielessäsi tyrmännyt, mutta omalta osaltani haluaisin rohkaista sinua menemään ohjelmaan mukaan. Katsoin nyt aamulla uudestaan tuon ohjelman, jossa olit mukana ja mielestäni olisit meille muille samassa tilanteessa oleville hyvä äänitorvi. Kokemuksemme ja mielipiteemme asioiden hoidosta ovat usein liikuttavan yksimielisiä =). Nyt kun pää on saatu auki, tästä voisi olla hyvä jatkaa. Toivottavasti joku muukin innostuu lisäksesi ohjelmaan lähdöstä. Tämä blogirinkimme on ainakin itselleni aivan suunnaton ilon aihe ja odotan jokaisen bloggausta aina mielenkiinnolla ja uteliaisuudella. Nautin suunnattomasti tästä ajatustenvaihdosta. Toki ymmärrän, jos sait jo julkisuudesta ja sen mahdollisista lieveilmiöistä tarpeeksesi.

    VastaaPoista
  5. Ovat jotkut muutkin uskaltaneet tulla omilla kasvoillaan esiin:

    http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/tohtorit_kertovat_tallaista_on_olla_huippukoulutettu_ja_tyoton

    Tällaista keskustelua tarvitaan lisää. Kansamme tarvitsee tarkempaa dataa siitä, miten tietyllä koulutuksella pärjätään. Johtopäätöksiä on vaikea vetää, jos tietoa ei ole riittävästi saatavilla. Myös koulutusputkessa kasvavaa tarjontaa, työvoiman kysyntää toimialalla ja eläkkeelle poistuvien määrää on pystyttävä arvioimaan.

    VastaaPoista
  6. Olen samaa mieltä. Nyt jos koskaan tarvitaan lisää keskustelua opintojen kannattavuudesta. Takavuosina opetusministeriö(?) oli todella pihalla ainakin poliisien koulutuksen kanssa. En voi ymmärtää mitä siellä ministeriössä oikein tehdään jos on noin ennustettava ammatti kuin poliisin on, niin siellä tasan tarkkaan tiedetään miesvahvuus, tulevat eläköitymiset ja ennenkaikkea määrärahat ja silti heitä koulutettiin supraan kortistoon liki sadan henkilön vuosivauhtia. Ymmärtäisin täysin jos kyseessä olisi jokin suhdanteille altis ala, että koulutuspaikkojen määrän ennustaminen olisi vaikeata, mutta vielä oman ministeriön alaisuudessa toimivat... Olin 1999-> insinööriopiskelijaliiton järjestöaktiivi ja tuolloin oli jo tilanne, jossa insinöörinopinnot aloitti vuosittain 10 000 nuorta, heitä valmistui vuosittain 4000 ja työmarkkinat vetivät 2500. Jo tuolloin yritimme ajaa opiskelupaikkojen vähentämistä, mikä sitten toteutui 2012... Jos reilu vuosikymmenen koulutetaan pelkästään insinöörejä kortistoon 1500 henkilön vuosivauhtia niin ei tarvitse ihmetellä, miksi tässä ollaan liemessä. Kuka tietää miten paljon akateemisia on koulutettu suoraan kortistoon? Sanotaan, että koukutus on Suomen kilpailuvaltti, en ole vielä tavannut peliä/lajia, jossa valttikortit jätetään käyttämättä ja heitetään hunningolle...

    VastaaPoista
  7. Leipurit sen pukivat sanoiksi, mitä valtaosa työttömistä ajattelee:

    Palkkatyöstä on saatava työehtosopimuksen mukaista palkkaa, eikä työvoimaviranomaisten ammattitaitoa voida osaston mielestä pitää riittävänä arvioimaan, milloin työtön on niin syrjäytynyt, että hänen tilanteensa vaatii ilmaistyöskentelyä.

    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3314195/leipurit-tiukkana-tyottomien-ilmaistyo-mahdollistaa-korruption

    VastaaPoista